Kaupantekoa Myllykoskella

Tulipahan tutuksi viime perjantaina kiinteistökaupan monimutkaisuus Myllykosken pankissa. Eriskummallinen henkilö kaupanteossa on kaupanvahvistaja. Normaalissa kaupankäynnissä kauppa on syntynyt, kun ostaja maksaa myyjän määrittämän hinnan ja tavara siirtyy ostajan haltuun. Kiinteistökaupassa tämä pitää vielä vahvistaa ulkopuolisella henkilöllä, joka ei voi olla kiinteistövälittäjä eikä pankkivirkailija. Hän on lakimies, joka ottaa tästä viiden minuutin työstä 77 euron käteispalkkion.

Käytännössä kaupanvahvistaja tarkisti minun ja myyjien henkilöllisyydet sekä tarkisti, että minun kauppakirjassani olivat kaikki allekirjoitukset oikeassa paikassa. Lisäksi hän ojensi minulle ohjeet kiinteistön lainhuudatuksesta. Ne olin jo saanut kyllä pankkivirkailijaltakin. Sitten minä ja myyjät maksoimme puoliksi kaupanvahvistajan palkkion, jonka jälkeen hän poistui liukkaasti omille perjantaiaskareilleen.

Muutenkin kauppatilanne oli tavallista jännittävämpi, kun myyjät eivät puhuneet eivätkä ymmärtäneet paljoakaan suomea, vaan minun, kiinteistövälittäjän ja myyjien välissä tulkkasi iäkäs "agentti". Normaalistihan suomalaisessa tapaamisessa vieraiden ihmisten kanssa kätellään ja esitellään itsemme, mutta tässä tapauksessa myyjät ja "agentti" marssivat pyöreän pöydän toiselle reunalle tervehtimättä ja istuivat aloilleen edes vilkaisematta minuun. Ensimmäiset 10 minuuttia minulle oli epäselvää, kumpi rouvista oli herran kanssa toisena myyjäosapuolena.

Raha vaihtoi tunnin operaation aikana omistajaa, minä sain kiinteistön panttikirjat haltuuni ja niiden lisäksi kauppakirjan, rasitustodistuksen sekä vanhentuneen lainhuudatustodistuksen. Mökin avaimet jäivät myyjälle, koska omistusoikeus ei vielä takaa hallintaoikeutta. Lähes kahden kuukauden kaupanteon vetkuttelun jälkeen entiset omistajat halusivat vielä 10 päivää mökin, saunan ja aitan tyhjentämiseen. Ymmärrän, että aika olisi ollut tarpeen, jos he olisivat nauttineet kuumasta kesästä viimeiseen asti mökillä, mutta näinhän asia ei ollut. He eivät olleet käyneet mökillä koko kesänä. Sen taas vahvistavat mökkinaapurit.

Nyt odottelemme tuskissamme, että tämän omistusoikeuden jälkeen saamme vielä hallintaoikeudenkin, joka toteutuu, kun mökin avaimet ovat käsissämme. Tilanne ei ole onneksi haitannut tuntuvasti mökinkunnosintoani. Olen jo ehtinyt tilata Lappeenrannan Energialta mökkiin sähköliittymän ja siihen liittyvät työt ja sähkömies on tilattu tekemään sisätilojen sähkötyöt. Lämpöpatteritkin ovat jo valmiina, kun löysin erinomaiset Huutonetin kautta erittäin kohtuullisella hinnalla. Ne ovat nyt autotallissamme. Lisäksi olen sopinut, että remontti-Veli-Matti tulee tekemään vielä syksyn aikana mökkiimme uuden ulkovuorauksen ja sen alle eristyksen, ettei sähköllä tuotettu lämpö karkaa harakoille. Ja Lappeenrannan Askossa odottaa muhkea jenkkisänky noutoa.

Olen muistanut myös pyytää vakuutustarjouksen mökin turvaksi ja se pitää vielä tällä viikolla hyväksyä, ettei mökki ole ilman vakuutusta hetkeäkään. Myyjän kiinteistövakuutushan on irtisanomisen jälkeen vielä voimassa lain mukaan kaksi viikkoa.

Myyjienkin asenne pehmeni tilaisuuden lähestyessä loppuaan ja kun rahat olivat vaihtaneet omistajaa. Lopuksi oikein ääneen ehdotin, että kättelisimme kaupanteon kunniaksi. Näin tapahtui ja hymytkin jo irtosivat. Rouva vielä haikeasti huikkasi ovelta, että toivottavasti viihdytte mökillä, kun se on niin kaunis paikka. Tämän saatoin vilpittömästi hänelle luvata.

Muistin vielä kiinteistövälittäjää skumppapullolla ja sitten suuntasimme kiireesti Juliuksen kanssa autolla takaisin Helsinkiin. Kuohuvaa mekin herra Aaltosen kanssa kilistelimme kotiin päästyämme.

Mökin ostamisen kiemuroita

Viisi vuotta sitten olin vielä varma, etten koskaan sorru sitomaan itseäni mökkikiinteistöön. Meidän perhe haluaa vaihtaa maisemaa joka kesä eikä rämettyä saman mökin rannassa muiden keski-ikäisten tavalla.

Julius-poikamme kuitenkin käänsi ajatusmaailmamme ympäri. Hän on aina rakastanut mökkeilyä, kun taas me nautimme hyttysettömästä kaupunkielämästä. Vaan olihan se hieman noloa, kun poika luuhaili kesäisin viikkoja kavereiden mökeillä, kun omaa ei ollut.

Kolme vuotta sitten kokeilimme vuokramökkiä Auttoisissa Padasjoen kunnassa. Mökki oli vuokralla puolitoista vuotta. Se oli kaikilla varusteilla  - ja hyvä niin, koska molemmat kesät olivat kovin runsassateisia.

Emme luopuneet mökistä huonojen säiden vuoksi, vaan lähinnä vuokrasta johtuvaan joka viikonloppuiseen "pakkomökkeilyyn". Vuokramökillä ei valitettavasti voi puuhastella ja remontoida haluamallaan tavalla. Meitä vaivasi viikonloppuisin myös toimettomuus, jota paikkasimme runsaalla kokkaamisella ja alituisella leipomisella.

2008 lopussa purimme vuokrasopimuksen ja rahtasimme kotiimme ja varastoon valtavan määrän mökille siunaantunutta tilpehööriä ja vaatetta. Sen jälkeen on puolitoista vuotta taas reissailtu ahkerasti, mutta mökkikuume alkoi iskeä jo viime kesänä.

Olemme useina kesinä kutsusta vierailleet tätini ja hänen  miehensä mökillä Ylämaalla. Heidän mökkinsä ja maisema järvelle on täydellinen. Salaisena toiveenani on ollut, että jos siitä vierestä tulisi mökki myyntiin, niin siihen täytyisi tarttua.

Homma nakitti viikkoa ennen juhannusta, kun tätini ilmoitti isäni 79-vuotispäivillä, että naapurustossa on juuri tullut mökki myyntiin. Minä marssin maanantaina pankkiin ja juhannuksen jälkeen teimme mökistä kiinteistövälittäjälle tarjouksen. Tietenkin kävimme myös katsastamassa sen.

Tontti on rämettynyt, mökki kaipaa ulkomaalia ja sauna on mustunut noesta, kun nykyiset omistajat eivät ole huolehtineet omaisuutensa kunnosta. Sisältä mökki oli kuitenkin erittäin siisti ja juuri meidän tarpeisiimme sopiva. Me näimme mökin ja tontin potentiaalin, kun sen eteen tekee töitä ja käyttää hyvää silmää remontoinnissa.

Mökillä kävi jonkin verran muitakin kiinnostuneita, mutta muut eivät tehneet edes tarjousta. Meidän tarjouksemme oli ainoa, mutta omistajat eivät olleet siihen tyytyväisiä. Heillä oli kovasti suuremmat odotukset sähköttömän, vedettömän ja rämettyneen mökkinsä arvosta.

Puolentoista kuukauden vetkuttelun jälkeen myyjä suostui neuvottelemaan vielä hinnasta ja pääsimme ainakin meitä tyydyttävään ratkaisuun. Kiinteistövälittäjän mukaan myyjäpariskunta suostui esittämäämme kauppahintaan pitkin hampain.

Kaupat tehdään ylihuomenna ja me odotamme malttamattomina pääsyä mökille. Se vie kuitenkin aikaa, kun myyjät haluavat vielä kaupan jälkeen kymmenen päivää mökin tyhjentämiseen. Ja heillä on ollut siihen aikaa koko kesä, kun eivät ole mökkiä edes käyttäneet.

Viimeisen viikon aikana on nurkkiin ja autoon kertynyt kohtuullisesti mökille vietävää uutta tavaraa. Tärkeintä on kuitenkin mökin, saunan ja aitan sähköistäminen. Siitä olen jo saanut Lappeenrannan Energialta tarjouksen, jonka vahvistan heti kaupanteon jälkeen. Meillä on huimana haaveena saada mökille sähköt vielä tähän syksyn aikana. Sitä silmällä pitäen olen etsinyt lämpöpattereita ja Huutonetissä taitaa olla meille sopiva setti, jota eilen kävimme myyjällä katsastamassa. Jenkkijääkaappi meni sivu suun, kun en älynnyt ylittää myyjän asettamaa hintarajoitusta. Harmi, se oli varsin edullinen.

Olen päättänyt, että mökillä kaiken ei tarvitse olla uutta, vaan yritän iltaisin etsiskellä hyvää ja käytettyä netistä. Sillä tavalla voimme tehdä kohtuullisia säästöjä. Muutamat asiat eivät kuitenkaan kelpaa meille käytettynä: sängyt patjoineen ja peitot sekä tyynyt. Uudet peitot ja tyynyt ovat jo auton paksissa, mutta sängyt ovat vasta vertailuvaiheessa. Jape nappasi tänään mukaansa Tarjoustalosta vesikanistereita, koska juomavesi pitää viedä mukanaan tai laskea kaupalta. Viinilasitkin on ostettu Salosta jo heinäkuussa, niin kova oli hinku mökin ostossa.

Se on meidän unelmamökki ja kuvia alkaa ilmestyä näihin juttuihin, kun saamme avaimet ja vihdoinkin pääsemme "korkkaamaan" mökin. Sitä ennen seuraava blogi taitaa tulla kaupanteosta. Siinä voi olla omia kiemuroita ja monenlaisia tunnelmia.